Sivistyksen tasa-arvo on lakeihin kirjattu

Koulutuksen lait varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen sekä ammatilliseen koulutukseen on kytketty sivistyksen tasa-arvon tavoitteeseen. Koulutuksen ja palveluiden tasa-arvoisuutta käsitelläänkin useissa eri laeissa. Tällaisia ovat esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki, perusopetuslaki sekä laki vapaasta sivistystyöstä.

Yhdenvertaisuuslain (2014) nojalla jokaisella oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen ja yhdenvertaiseen oppimisympäristöön. Turvallinen oppimisympäristö on vapaa häirinnästä.

Yhdenvertaisuuslaki kieltää ihmisarvoa loukkaavan tai uhkaavan ilmapiirin luomisen alkuperän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun kielletyn syrjintäperusteen nojalla. Häirintää voi olla esimerkiksi nimittely ja muu kiusaaminen tai yksityiselämää koskevien tietojen tai huhujen levittäminen.

Yhdenvertaisuuslaki asettaa koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille kahdenlaisia velvoitteita

− Koulutuksen järjestäjän tai oppilaitosten toiminta ei saa olla millään tavalla syrjivää. Erilaisten oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulma on huomioitava koulutuksen käytännöissä. Näin jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus oppia ja osoittaa oppimaansa.

− Yhdenvertaisuuden toteutumista on edistettävä. Se vaatii nykytilanteen arviointia, havaittujen yhdenvertaisuusongelmien suunnitelmallista korjaamista sekä toimenpiteiden vaikutuksien seurantaa.

Perusopetuslakiin (1998) sisältyy tavoite oppilaiden kasvattamisesta ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen: Institutionalisoidulla sivistyksellä tavoitellaan julkilausutusti tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Yhteiskunnallisia koulutusinstituutioita läpäisevät kuitenkin monet eri arvot ja tavoitteet. Ne eivät sovi helposti yhteen sen kanssa, että sivistyksellä tavoiteltaisiin tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta.

Laki vapaasta sivistystyöstä (2010) määrittelee sivistystyön tarkoituksen ja toiminta-ajatuksen. Tarkoitus on edistää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta. Toiminta-ajatuksena on omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Vapaan sivistystyön odotetaan vahvistavan kansalaisuutta, kansalaisyhteiskuntaa, demokratiaa, sosiaalista koheesiota ja tasa-arvoa. Tämä tulkinta pohjaa vahvasti pohjoismaisen kansansivistyksen traditioon.