Skip to Content

Kansainvälisiä keskustelijoita

Sivistyksen määritelmä ja sen merkityksen uudet tulkinnat ovat laajalti tutkittuja. Euroopassa, Pohjoismaissa ja Suomessa niistä keskustelevat lukuisat yhteisöt, kuten mm.:

  • Euroopan unioni ja sen koulutuspoliittiset tavoitteet
  • YK:n Agenda 2030 ja sitä tukeva Unescon ohjelma
  • OECD:n aikuiskoulutustutkimukset
  • Eurooppalainen aikuiskasvatusjärjestö EAEA
  • tutkijayhteisö ESREA
  • European Bildung Network
  • ICAE

Euroopan unioni

EU:n ohjelmakaudella 2021–2027 eurooppalaiset ajankohtaiset arvot ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, demokratia, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Muita keskeisiä aiheita ovat digitalisaatio ja kansalaisten digitaidot sekä kielitaidot – liikkuvuuden ja digiosaamisen tukema yhteisöllisyys Euroopassa on suotavaa.

EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarissa (European Pillar of Social Rights) on mainittu mm. koulutus ja elinikäinen oppiminen, jotka palvelevat työosaamista ja osallistumista yhteiskuntaan. Sosiaalisten oikeuksien pilari asettaa kriteerit myös sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle.

Eurooppalainen koulutusalue 2025:ssa (European Education Area) keskeisiä teemoja ovat taloudellinen kasvu, sosiaalinen koheesio ja liikkuvuus.

Euroopan osaamisohjelma (European Skills Agenda) on 5-vuotinen ohjelma yksilöiden ja yritysten taitojen ja osaamisen kehittämiseen. Tärkeitä teemoja ovat perustaidot (lukeminen ja laskeminen), oppimisen osaaminen sekä osaamista ja taitoja koskevan tiedon hallinta (skills intelligence). Erilaisiin kriiseihin halutaan varautua oppimalla resilienssiä. Myös tieteellistä oppimista halutaan kaikille.

YK & UNESCO

YK:n kestävän kehityksen agenda 2030 on yleiskokouksen päätöslauselma vuodelta 2015. Kestävän kehityksen agenda sisältää seitsemäntoista (17) tavoitetta ihmisten ja luonnon hyväksi. Eräs tavoitteista on laadukkaan elinikäisen oppimisen takaaminen kaikille. Tärkeää on myös hyvä elämä ja erityisryhmien huomioonottaminen. Agenda 2030:n aikajänne on 2016–2030. Se on valtioita poliittisesti sitova asiakirja.

Unescon Futures of Education -aloitteen visio on vastata oppimisella ilmastonmuutoksen, eriarvoisuuden ja poliittisten kriisien kaltaisiin haasteisiin. Tavoitteena on nostaa ”ihmiskunnan kollektiivinen älykkyys uudelle tasolle”.

ICAE

The International Council for Adult Education (ICAE) on globaali verkosto joka edistää aikuiskasvatusta yleispätevänä ihmisoikeutena. Se perustettiin vuonna 1973, ja se edustaa yli 800 järjestöä yli 75 maassa. ICAE linjaa aikuskasvatuksen olevan väline aktiiviseen kansalaisuuteen ja osallistumiseen.

OECD

Koulutuspoliittiseen keskusteluun vaikuttavat myös taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n taitotutkimusohjelmat PISA ja PIAAC.

PISA (Programme for International Students Assessment) on OECD-maiden 15-vuotiaiden ohjelma, jossa mitataan nuorten osaamista lukemisessa, luonnontieteissä ja matematiikassa. Aiemmin pärjääminen PISA-tutkimuksissa on tuonut ”Pisa-turismia” Suomeen, nyttemmin nuorten osaaminen on laantunut.

PIAAC-ohjelma (Programme for the International Assessment of Adult Competencies) mittaa aikuisten luku-, numero- ja digitaitoja. Suomi on pärjännyt mittauksessa hyvin, mutta väestöryhmien välillä on suuria eroja.

PIAAC ja PISA eivät suoraan ota kantaa sivistykseen, vaikka niissä osaaminen nähdään osin ihmisen kykynä toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Tutkimuksilla on vaikutusvaltaa, joka suuntaa koulutussektorin toimintaa ja koulutuspolitiikkaa. Suomessa koulutuksessa perinteisesti ei ole painotettu liikaa mittausta, tavoitteina ovat oppiminen ja ihmisenä kasvu. Esimerkiksi PISA-menestyksen nähdään syntyneen näiden tavoitteiden sivutuotteena (esim. Jussi Saramo, puhe tilaisuudessa Inspired by Future of Education).

Eurooppalaiset oppimis- ja sivistysyhteisöt EAEA ja ESREA

Aikuisten oppimisen yhteisöt EAEA ja ESREA (Euroopan aikuiskoulutuksen tutkimusseura) on perustettu tutkimaan ja kehittämään aikuisten taitoja ja osaamista. EAEA ja ESREA on ovat englanninkielisiä, ja sivistys ilmenee tekstissä muissa käsitteissä.

European Bildung Network sekä Nordic Bildung

European Bildung Network on Tanskassa toimiva, eri maiden kansalaisille ja yhteisöille perustettu järjestö, Järjestössä on mukana myös suomalaisia. Järjestön tavoite on sivistyksen arvojen elvyttäminen. Bildung on järjestön mukaan juurien tuntemista, joka auttaa tulevaisuuden visioimisessa. Sivistys on myös koulutusta ja tietoa, jonka avulla jokainen voi kukoistaa niin yksilönä kuin yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Se on vastuuta ja vapautta; kasvua ja elinikäistä oppimista; voimaantumista ja aktiivisuutta.

European Bildung Network järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia. Niissä on keskusteltu mm. siitä, miten Bildung kaipasi lisää näkyvyyttä, roolimalleja ja yhteistyötä poliitikkojen kanssa.

Nordic Bildung on ajatushautomo, joka tuottaa tulevaisuudentutkimusta ja kansanvalistusta. Tulevaisuuden oppimista ja sivistystä käsittelevät näkemykset painottavat laajasti kansalaisten elämänlaatua ja yhdenvertaisuutta sekä globaalia solidaarisuutta ja yhteistyötä.

Verkkolähteet

Euroopan unioni

YK

OECD

Ahlskog, Jonas. 2021. Sivistyksen paluu Pohjoismaiden yhteiskunnalliseen keskusteluun. Blogiartikkeli EPALE.

Andersen, Lene Rachel. 2021. Mitä sivistys on? Ja miten se liittyy aikuiskoulutukseen.

Huusko, M., & Pyykkö, R. (2021). Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa neljällä koulutusalalla. Aikuiskasvatus, 41(3), 236–248.

Kekkonen, S., & Annala, J. (2017). Kansainvälisyys akateemisen identiteetin muokkaajana: Kansainvälinen henkilökunta suomalaisella tieteen pelikentällä. Aikuiskasvatus, 37(4), 286–301.

Peura, M., & Jauhiainen, A. (2018). Tohtoriopintojen monet merkitykset suomalaisille ja ulkomaalaisille jatko-opiskelijoille. Aikuiskasvatus, 38(3), 223–236.

Ehdota näkökulmaa tai täydentäviä lähteitä

Voit lähettää ehdotuksesi Sopen asiantuntijoille

Lähetä ehdotus sähköpostilla
Back to top