Tieteen yleistajuistaminen yhdistää tiedekeskuksia

Sivistyksen ja oppimisen tiedekeskus Soppi on Suomen tiedekeskukset ry:n jäsen. Yhdistyksen pääsihteeri Leena Kaakinen vieraili Sopessa alkusyksystä. Haastatteluhetkellä hän oli ehtinyt olla uudessa tehtävässä vain noin 1,5 kuukautta. Jutussa käydään läpi uuden pääsihteerin tunnelmia, tiedekeskusverkoston tavoitteita sekä vaikutelmia Sopesta.

Millaiset ovat tunnelmat uudessa tehtävässä?

– Olen tosi innoissani, tiedekeskusten maailma on kiehtova! Leena Kaakinen sanoo.

Vuonna 2020 perustettu Suomen tiedekeskukset ry on suomalaisten tiedekeskusten ja tiedemuseoiden verkosto. Verkostossa on 15 jäsentä. Ne eroavat toisistaan kooltaan, kävijämääriltään ja maantieteelliseltä sijainniltaan.

– Tiedekeskukset ovat keskenään erilaisia, mutta keskeinen yhdistävä arvo on tieteen yleistajuistaminen ja tiedon tekeminen saavutettavaksi monenlaisille yleisölle, tiivistää Leena Kaakinen.

Tutkimustiedon saatavuuden edistäminen ja tieteen yleistajuistaminen ovat olleet Leena Kaakisen työn ja luottamustoimien ydintä. Kaakinen on aiemmin työskennellyt pitkään tieto- ja tiedekustantamisen parissa, viimeksi Helsingin yliopiston omistaman Gaudeamuksen kustannusjohtajana. Hän on työnsä ohessa toiminut kustannusalan luottamustehtävissä, muun muassa Suomen tiedekustantajien liiton hallituksen puheenjohtajana.

Tiedekeskusten toiveissa yhteistyön tiivistämistä

Leena Kaakinen aikoo vierailla kaikissa suomalaisissa tiedekeskuksissa lähikuukausina. Jo tähänastisilla vierailuilla on tullut toiveita esimerkiksi tiedekeskusten yhteistyön tiivistämisestä. Keskusteluissa ovat nousseet esiin myös mahdolliset yhteishankkeet.

– Hankkeiden tavoite on hyödyttää mahdollisimman laajasti kaikkia verkoston jäseniä.

Yhteishanke saattaisi käytännössä tarkoittaa vaikkapa näyttelykokonaisuutta, jonka osioita suuremmat ja pienemmät tiedekeskukset voisivat hyödyntää eri tavoin.

– Näyttelyssä voisi kuvata tutkimuksen tekemisen ja tieteellisen tiedon rakentumisen prosessia eri tieteenaloilta tulevien esimerkkien kautta, pohtii Leena Kaakinen.

Kaikkia tiedekeskuksia yhdistävät osallisuuden lisäämisen ja tiedepääoman kasvattamisen tavoitteet. Tiedepääomalla tarkoitetaan Suomen tiedekeskukset ry:n verkkosivujen mukaan ”tiedettä koskevaa ymmärrystä, asenteita, tietoja ja taitoja, joita jokainen kartuttaa elämänsä aikana. […] Tiedepääoma kattaa kriittisen ajattelun, tutkivan asenteen ja tieteellisen tiedon merkityksen niin henkilökohtaisissa arjen valinnoissa kuin poliittisessa päätöksenteossakin.”

Tavoitteena näkyvyyden kasvattaminen

Tiedekeskukset kilpailevat ihmisten vapaa-ajasta. Eräs tavoite verkostolla onkin tiedekeskusten näkyvyyden kasvattaminen. Siihen tarvitaan monenlaisia keinoja.

Leena Kaakinen mainitsee esimerkkinä hankerahoituksilla toteutetut koululaisvierailut. Vastaavia vierailuja voisi ajatella järjestettäväksi myös muille ryhmille – jos rahoitusta olisi saatavilla:
– Tiedekeskusten resurssit vaihtelevat, joten keskinäinen yhteistyö viestinnässä tai tapahtumien järjestämisessä voisi tuoda hyötyjä kaikille.

Yhteistyö voisi lisätä yleisön tietoa koko tiedekeskuskentästä ja sen toiminnasta. Yleisöjen tavoittamisessa ja näkyvyyden kasvattamisessa auttavat myös kiertonäyttelyt. Kiertuetoiminta voi olla suhteellisen säännöllistä (esimerkiksi Pop-up Heureka) tai kokeiluluontoista. Kiertueelle voi olla monenlaisia perusteita: esimerkiksi Tietomaa on peruskorjauksen ja uudisrakentamisen vuoksi pitkään suljettuna. Sulkemisen aikana on toteutettu Tietomaa tien päällä -koulukiertue opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Kiertue on vieraillut useissa eri Pohjois-Suomen maakunnissa 2023–2025. Tiedekeskus Soppi kiersi puolestaan Suomea 2023–2024 osana Sivistyksen teemavuoden tapahtumia.

Yhteistyö muiden alojen toimijoiden kanssa on tärkeää tiedekeskuksille.
– Tulen tapaamaan laajemmin eri tahoja, joiden tavoite on tutkitun tiedon näkyvyyden lisääminen yhteiskunnassa.

Esimerkkeinä tällaisista tahoista Leena Kaakinen mainitsee tiedeviestinnän ja tiedekasvatuksen verkostot, museoalan, tieteen ja kulttuurin eri toimijat sekä yliopistot. Monilla tiedekeskuksilla onkin yliopistokytköksiä.

Ainutlaatuinen Soppi johdattelee dialogiin

Leena Kaakisen vierailulla on tietysti kysyttävä, millainen vaikutelma hänelle on syntynyt Sopesta. Soppi on ainutlaatuinen – Suomessa ei ole toista sivistyksen ja oppimisen teemoihin keskittyvää tiedekeskusta.

– Kaikki tiedekeskukset edistävät omalla tavallaan sivistystä ja oppimista, mutta Sopessa ne ovat myös näyttelyn teemana, toteaa Leena Kaakinen.

Alusta asti Sopen tavoitteena on ollut tarjota syötteitä keskusteluun ja herätellä kysymyksiä – ei antaa valmiita vastauksia. Kaakisen mielestä Sopen ainutlaatuisuus liittyykin kykyyn johdatella kävijä yhteiseen dialogiin, pohtimaan tiedekeskuksen teemoja.

Leena Kaakinen kehuu myös sivistys-teeman esittelyä tiedekeskuksessa. Sopen sisällöistä hän nostaa esiin erityisen hauskana yksityiskohtana Sivistyksen rakennuspalikat.