Demokratia ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa
Kasvatuksen ja koulun tehtävänä on yhtäältä säilyttää ja toisaalta uudistaa yhteiskuntaa. Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti koulukasvatuksella tähdätään aktiiviseen kansalaisuuteen. Aktiiviseen kansalaisuuteen kuuluu kyky asioiden kriittiseen tarkasteluun sekä moraalinen toimijuus, kasvaminen vastuuseen. (Koulu)kasvatus on siis avainasemassa demokratiaan kiinnittymisessä ja ihmisoikeuksien arvostamisessa.
Demokratia ja ihmisoikeudet eivät pysy yllä eivätkä toteudu, ellei niitä kannatella, edistetä ja niistä keskustella. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksella edistetään demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista nyt ja tulevaisuudessa.
Useat filosofit ovat kirjoittaneet koulun ja yhteiskunnan suhteesta, esimerkiksi:
- John Dewey (1859-1952): koulun tehtävä on demokratian ja aktiivisten kansalaisten tuottaminen. Koulu toimii myös pienoisyhteiskuntana, siellä harjoitellaan osallistumista käytännössä.
- Paulo Freire (1921-1997): kasvatuksen tehtävänä on kriittisen tietoisuuden herättäminen. Tarkoituksena on mahdollistaa oman paikan ottaminen maailmassa ja sen muokkaamiseen osallistuminen sen sijaan, että tiedot otettaisiin ylhäältä alaspäin annettuina. Koulutus on aina poliittista luonteeltaan.
- Hannah Arendt (1906-1975): kasvatusta ei tule asettaa poliittisten päämäärien välineeksi. On aikuisten tehtävä huolehtia päätöksenteosta, lapsia ei tulisi kuormittaa yhteiskunnallisilla asioilla.
- Theodor Adorno (1903-1969): totalitarismin vastustaminen on kasvatuksen tärkein tehtävä ”kasvatus Auschwitzin jälkeen”
Tutustu Valtioneuvoston selvitykseen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksesta kouluissa: Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa: Tilannekuva ja suositukset 2023