1990–2000: Eläinoikeusliike ja globalisaatiokritiikki vahvistuvat
1995 Eläinten vapautusrintama: nuoret naiset tunkeutuvat pohjanmaalaiselle kettutarhalle. Iltapäivälehdet uutisoivat ”Kettutytöistä ja ”ekoterrorismista”.
Uutta aktivismia nousee esteettömyyden puolesta. 1990 vammaisaktivistiryhmä Rammat Pantterit järjestivät mielenosoituksen vaatien esteettömiä junia. Vielä vuonna 1990 liikuntavammaisilla ei ollut pääsyä juniin. Mielenosoituksen jälkeen Kalle Könkkölä lähti pyörätuolimarssille Helsingistä Turkuun
Globalisaatiokriittisen liikkeen monenkirjavat ryhmät vastustivat uusliberalismia ja globaalin kaupan vapauttamista. Liike kritisoi globaalia epäoikeudenmukaisuutta ja kansainvälisten talousinstituutioiden salailevaa ilmapiiriä.
Globalisaatiokriittisen vastarinnan kehkeytymisvaiheessa 1990-luvulla toiminta tapahtui epämuodollisissa aktivistiverkostoissa. Käännekohdaksi osoittautui aktivismin hullu kesä 2001: suurmielenosoitukset Göteborgissa ja Genovassa päätyivät väkivaltaisiin yhteenottoihin poliisin kanssa. Katujen aktivismi laantui ja globalisaatiokritiikki siirtyi muodollisille järjestöille sekä poliittisille puolueille.
1995 Saamelaisten asema kirjattiin perustuslakiin, 1996 Saamelaiskäräjät, Sámediggi perustettiin
1996 perustettu Muutoksen kevät -lehti kuvasi yhteiskunnallisia epäkohtia ja aktivismin aiheita. Aktivismin kohteina olivat muun muassa monikansallisten yritysten epäeettinen toiminta, kokonaiset tuotannonalat ja politiikan linjanvedot. Muita ajan aktivistijulkaisuja olivat muun muassa Kapinatyöläinen, Kaurapuuro, Murros, Sudenhetki, Villi Pohjola sekä Hella ja Nyrkki.
1996 Kuokkavierasjuhlat: useat kansalaisliikkeet protestoivat ja korostivat juopaa kansan ja eliitin välillä. Kuokkavierasjuhlia vietettiin presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton yhteydessä aina 2000 -luvun puoliväliin saakka. Protestien taustalla olivat ihmisryhmät, joiden yhteiskunnallinen asema oli heikentynyt 1990-luvun laman sekä vuosikymmenen uusliberalistisen politiikan johdosta.
Kuokkavierasjuhliin ei liittynyt laajempaa poliittista kampanjaa, vaan kyseessä oli kerran vuodessa järjestetty protesti, jolla tavoiteltiin mediahuomiota eriarvoisuudelle ja vaadittiin muun muassa perustoimeentuloa, kohtuuhintaisia asuntoja, peruspalvelujen turvaamista sekä minimipalkkaa. Mediassa kirjoitettiin mielenosoittajista usein linnan juhlien vastustajina.
2000-luvulla ympäristö-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusteemat korostuivat vaikuttamisessa
Työelämän epävarmuus nosti aktivismin kohteeksi prekariaattiliikkeitä. 2004 perustettiin prekariaatti.org -sivusto, jolla aktivistit nostivat julkiseen keskusteluun työelämän kritiikkiä sekä vaatimuksen perustulosta.
Italialaiset aktivistit loivat fiktiivisen San Precario -suojeluspyhimyksen epävarmassa työelämässä toimiville. Hahmo pilkkasi katolisen kirkon pyhimyksiä ja samalla kritisoi epävarmojen työsuhteiden yleistymistä. Hahmo on levinnyt kansainvälisesti, ja sitä käytetään edelleen symbolina työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen ja epävarmuuden kritisoimiseen esimerkiksi mielenosoituksissa ja muussa kampanjoinnissa.
Helsingissä aktivistit järjestivät muun muassa pätkätyöläisten venyvyyttä symboloineen jumppatuokion Elinkeinoelämän keskusliiton rakennuksen aulassa.