1950–1960: Modernin yhteiskunnan rakentuminen
Modernin yhteiskunnan rakentuminen erityisesti 1960-luvulta tuotti uudenlaisen kytkennän julkishallinnon ja järjestötoimijoiden välille. Hyvinvointivaltion ja kansalaistoimijoiden välinen vuorovaikutus oli tiivistä ja toisiaan täydentävää. Yhteiskunnan turvaverkkojen lisääntyminen johti myös järjestökentän laajenemiseen.
Myös ammattiyhdistystoiminta ja poliittinen aktiivisuus vilkastuivat. Länsimainen vasemmistoradikalismin aalto saavutti Suomen 1960-luvun jälkipuoliskolla ja aktivoi ihmiset toimimaan ammattiyhdistyksissä ja poliittisissa puolueissa. Kulttuurivasemmistolaisten opiskelija-aktivistien tunnetuin tempaus oli Vanhan ylioppilastalon valtaus vuonna 1968.
1950–1960 -luku Lapin jokien suojelu: Lokan ja Porttipahdan tekojärvet
Lokan ja Porttipahdan tekojärvet: Kemijoen valjastaminen vesivoimalle johti laajojen erämaa-alueiden tulvimiseen. Lokan ja Porttipahdan tekojärvialtaiden rakentaminen vastasi tähän. Tekojärvet hautasivat kuitenkin alleen kokonaisia kyliä ja metsää. Paikallisten poromiesten, luontoharrastajien ja kalastajien vastustus oli yksi ensimmäisiä merkittäviä ympäristökiistoja Lapissa.
Altaat rakennettiin ja asukkaat pakkosiirrettiin. Tämä synnytti keskustelua saamelaisten oikeuksista ja luonnon käytöstä.
Kansalaisoikeusaktivismia
Kansalaisoikeusliike voimistui Yhdysvalloissa afroamerikkalaisten johtaessa kansalaisoikeusliikettä, joka vastusti rotusyrjintää ja edisti kansalaisten yhdenvertaisia oikeuksia.
Suomen romanien kansalaisoikeusaktivismi 1960- ja 1970-luvuilla oli osa kansainvälistä romaniliikettä ja sitä tukenutta solidaarisuusaaltoa. Romanit nousivat rytinällä keskeisiin asemiin useissa järjestöissä ja organisaatioissa, joissa heillä oli aiemmin ollut sivustaseuraajan rooli. Perustettiin myös uusia romanitoimijoiden vetämiä yhdistyksiä, julkaistiin kantaaottavia lehtiä, toimittiin teatteriryhmissä, muodostettiin orkestereita ja järjestettiin kulttuuritapahtumia. Lyhyesti sanottuna: romaniaktivistit ottivat näkyvästi kantaa yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin ongelmiin. Vähitellen romaniyhteisön toivomukset työn, koulutuksen ja asuntopolitiikan hoitamisessa otettiin vakavasti myös laajemmin yhteiskunnassa.
Suomessa tapahtui 1960-luvulla myös seksuaalivähemmistöjen järjestäytymistä oikeuksiensa puolesta. Kansainvälisesti liike sai pontta, kun Stonewallin mellakat puhkesivat kesäkuussa 1969 New Yorkissa poliisin homobaareihin kohdistuneiden ratsioiden seurauksena. Ne merkitsivät käännekohtaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustamisessa. Mellakoiden innoittamana syntyi laaja kansainvälinen LGBTQ+-liike ja vuosittaiset Pride-tapahtumat, jotka juhlistavat tasa-arvoa ja moninaisuutta.
Teiniliitto
Teiniliitto oli 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla voimakkaasti politisoitunut ja ahkera yhteiskunnallinen kannanottaja.
Teiniliitto oli huippukaudellaan maamme suurin ja yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisin nuorisojärjestö: sillä oli yli 100 000 nuorta jäsenenään. Teiniliiton vaikuttavuutena oli valtakunnallinen toimintaverkosto ja laajasti luettu Teinilehti. Liitolla oli tunnustettua sananvaltaa koulujen uudistuksiin liittyvissä kysymyksissä. Se toimi kasvualustana yhteiskunnallisesti aktiivisten nuorten etujoukolle. Teiniliitto oli näkyvästi vasemmistolainen 1970-luvun alussa.
Teiniliitto julkaisi kannanottoja muun muassa Vietnamin sodasta, Chilen vallankaappauksesta (1973), apartheidista Etelä-Afrikassa ja Suomen NATO-suhteista.
Liiton kokouksissa puhuttiin imperialismin vastustamisesta, solidaarisuudesta kolmannen maailman kansoille ja koulun porvarillisista rakenteista. Teiniliitto kannatti oppilaskeskeistä opetusta ja sukupuolten tasa-arvoa koulussa. Se oli peruskoulu-uudistuksen kannalla, mutta vaati sen toteuttamista demokraattisemmin ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemmin.
Vaatimuksia esitettiin myös seksuaalikasvatuksen lisäämisestä, sananvapaudesta koulun sisällä ja oppilaiden oikeudesta poliittiseen toimintaan.
Teiniliiton kautta rekrytoitiin politiikkaan monta, myöhemmin tunnetuksi tullutta, poliitikkoa ja yhteiskunnallista vaikuttajaa. Teiniliiton piirissä syntyi kulttuuriprojekteja, teatteriryhmiä ja lehtiä, joissa nuoret käsittelivät politiikkaa ja arvoja taiteen kautta. Liiton järjestämät Teinipäivät olivat suuria kokoontumisia, joissa nuoret keskustelivat yhteiskunnasta ja järjestivät esityksiä, mielenosoituksia ja seminaareja.
Musiikissa nousivat protestilaulut ja poliittinen runous – myös monet tulevat kulttuurivaikuttajat aloittivat uransa Teiniliitossa.
Rauhanjärjestöjä
1963 perustettu Rauhanjärjestö Sadankomitea ajoi pasifismia aikanaan radikaalein tavoittein. Rauhanliikkeen ympärille muodostui myös muita järjestöjä.
Ensimmäiset rauhanjärjestöt kehittyivät jo 1800-luvun alussa yhtä aikaa teollistumisen kanssa. Rauhanliitto perustettiin vuonna 1920 nimellä Suomen Rauhanliitto – Kansainliittoyhdistys. Rauhanaktiivi Arndt Pekurinen teloitettiin (1941) hänen kieltäydyttyään toistuvasti tarttumasta aseeseen.
Vietnamin sodan vastaiset mielenosoitukset
Vietnamin sota (1955–1975) nousi länsimaissa merkittäväksi poliittiseksi ja moraaliseksi kysymykseksi. Suomessakin aihe kosketti, vaikka maa pysyi virallisesti puolueettomana. Vietnamin sodan vastustus Suomessa liittyi laajemmin 1960–1970-lukujen kansainväliseen rauhan- ja opiskelijaliikkeeseen. Se linkittyi myös laajempaan vasemmistolaisuuden ja radikalismin nousuun.
Yhdysvalloissa ja Ranskassa Vietnamin sota ja Martin Luther Kingin murha lietsoi mielenosoituksia ja yhteenottoja poliisien kanssa. Ranskassa opiskelijoiden mielenosoitukset laajenivat koko yhteiskunnan yleislakkoon ja nostivat jopa sisällissodan tai vallankumouksen uhan.