Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kuvattiin Kitkaa ja liikettä -näyttelyn avajaisissa 29.1.2026. Kuva: Iina Esko/Kvs-säätiö
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kuvattiin Kitkaa ja liikettä -näyttelyn avajaisissa 29.1.2026. Kuva: Iina Esko/Kvs-säätiö
Tiedekeskus Sopen Kitkaa ja liikettä -näyttelyn suojelija, Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen pohtii haastattelussa muun muassa kansalaisaktivismia sekä kansalaisvaikuttamisen ja sivistyksen suhdetta.
Sopen ensimmäinen vaihtuva näyttely, Kitkaa ja liikettä, esittelee kansalaisvaikuttamisen ilmiöitä ja laajaa kenttää. Näyttelyn keskeisiä teemoja ovat demokratia ja aktiivinen kansalaisuus. Millainen on aktiivinen kansalainen?
– Kansalaisuus sinänsä ei edellytä aktiivisuutta, mutta demokratian kannalta on hyvä asia, että ihmiset toimivat. Aktiivinen kansalainen pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin. [Sopen] näyttelyssä on tosi paljon hienoja esimerkkejä siitä, millä tavalla aktiivista kansalaisuutta on toteutettu, Teivo Teivainen sanoo.
Aktiivinen kansalainen voi tarkoittaa erilaisia asioita:
– En näe kauhean isoa vastakkainasettelua siinä, että joku käy äänestämässä ja joku toinen pyrkii vaikuttamaan jollain muulla tavalla yhteiskunnallisiin valtasuhteisiin. Äänestäminen on myös yksi tapa olla aktiivinen kansalainen, mutta se ei ole ainoa.
”Oppiminen on vaikuttamisen ytimessä”
Kitkaa ja liikettä -näyttelyn eräs tärkeä teema on Sopen aihepiiriin liittyen tietysti sivistys. Miten sivistys ja kansalaisvaikuttaminen kytkeytyvät toisiinsa?
– Oppiminen on keskeinen osa Suomessa yleistä sivistysajatusta. Itse näen, että oppiminen on monella tapaa vaikuttamisen ytimessä. Olen aikoinaan esimerkiksi seurannut Brasiliassa kampanjoita osallistavan budjetoinnin puolesta, ja sittemminhän näitä on tullut myös Suomeen.
Osallistavan budjetoinnin tavoite on aktivoida kansalaisia, jotta he alkaisivat vaikuttaa julkisen rahan käyttöön kaupungeissa.
Teivaisen mukaan osallistavan budjetoinnin merkitys on nimenomaan oppiminen:
– Kyse on usein vain pienestä osasta kunnan budjettia, esimerkiksi suunnitelmasta leikkikentän tai skeittipuiston rakentamiseksi. Tällainen toimintatapa kuitenkin lisää osallistavan demokratian ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Kansalainen kokee pystyvänsä vaikuttamaan talouskysymyksiin, jotka luetaan ehkä enemmän asiantuntijatiedon piiriin. Pedagoginen merkitys on tärkeä: kansalaisuuteen kuuluu myös budjettiasioiden selvittäminen ja päätöksentekoon osallistuminen.
Teivo Teivainen pitää hankalana kansalaisvaikuttamisen vaikutusten laskemista ja suuruuden arviointia.
Helposti voi myös syntyä illuusio siitä, että mahdollisuuksien lisääminen automaattisesti innostaisi ihmisiä osallistumaan. Haasteena voi olla se, etteivät ihmiset halua tai ehdi osallistua. Teivainen mainitsee huomanneensa asian Helsingin yliopistossa: Opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoprosesseihin on monissa yliopistopoliittisissa kamppailuissa haluttu pitää yllä ja lisätä. Tenttien, työnteon ja muiden kiireiden vuoksi opiskelijajäseniä päättäviin elimiin voi joskus olla kuitenkin vaikeaa löytää.
Kansalaisvaikuttamisen monet suunnat
Mitkä aiheet ovat ajankohtaisia kansalaisvaikuttamisen näkökulmasta?
– Tietysti on aika ilmeistä, että yksi tärkeimmistä on ilmastonmuutos ja siihen liittyvät kysymykset. Siinähän on tullut monenlaisia kansalaisvaikuttamisen muotoja.
Teivo Teivainen nostaa yleisempänä huomiona esiin aktivismin arvottamisen: tiettynä hetkenä jokin tavoite tai vaikuttamisen tapa nähdään toista arvokkaampana tai tärkeämpänä.
– Useinhan asetetaan vastakkain pieniä uudistuksia ja toisaalta laajaa vallankumouksellista muutosta ajava kansalaistoiminta. Näiden välillä on ollut perinteisesti vastakkainasettelu, joka oli isompi ongelma ehkä 25 tai 30 vuotta sitten. ”Te tavoittelette vain jotain uudistuksia, me tavoitellaan koko järjestelmän muutosta.”
Teivainen huomauttaa, että pienimuotoiselta näyttävän demokraattisen uudistuksen merkitys voi joskus heijastua myös tulevaisuuteen.
– Itse pidän kiinnostavana sellaisia aktivismin muotoja, joissa yhdistyvät huomion kiinnittäminen epäkohtiin ja samalla mahdollisuus avata uusia tiloja demokraattiselle vaikuttamiselle. Esimerkiksi Elokapinan ympärillä on kiinnostavaa kytkentä pohdintoihin nykyistä osallistavammista kansalaisvaikuttamisen ja laajassa mielessä demokratian mekanismeista.
Kansalaisraatien ideaa on pyöritelty muuallakin kuin Elokapinan piirissä. Teivaisen mukaan kansalaisvaikuttamisen kanavaksi on ehdotettu esimerkiksi arvottuja tai satunnaisotannalla koottuja paneeleja. Kansalaispaneelien tekemistä ehdotuksista päättäisivät ehkä viime kädessä esimerkiksi eduskunta tai kaupunginvaltuustot.
Teivainen nostaa paneeleihin liittyviä mahdollisia ongelmia, kuten ehdotusten laatu:
– Kansalaisten osallistamisessa on tietysti aina kysymys, tuleeko sieltä keskimäärin parempia päätöksiä? Tämä on yleinen ongelma osallistamisessa. Siihen on tietysti helppo sanoa, että tämä on ollut iät ja ajat ongelma.
Toinen iso ongelma voisi olla ehdotusten sisältö:
– Tutkimuspuolella etenkin on ollut oletus, että kansalaisaktivismi tarkoittaa hyvien asioiden edistämistä. Kansalaisaktivismia harjoittavat kuitenkin myös tahot, joiden arvoja eivät ole vaikkapa demokratia ja ihmisoikeudet. Jos paneelit valittaisiin satunnaisotannalla, osallistujat eivät välttämättä ajaisi pelkästään sun tai mun tai jonkun muun mielestä mukavia, järkeviä ja hyviä asioita. Tämä on aika iso periaatteellinen asia, jonka realistinen kohtaaminen on suuri kysymys, Teivo Teivainen sanoo.
Kansalaisaktivismi ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen eivät siis välttämättä johda demokratian vahvistumiseen tai monien aktivistien hyvinä pitävien arvojen etenemiseen. Merkitystä on myös tavoitteilla, joita kansalaistoiminnalla halutaan edistää. Kitkaa ja liikettä -näyttelyssä kävijä pääsee tutustumaan kansalaistoiminnan historiaan Suomessa sekä pohtimaan kansalaisvaikuttamisen tavoitteita ja omia osallistumismahdollisuuksiaan.
Kitkaa ja liikettä – kansalaiset paremman maailman tekijöinä on avoinna yleisölle 3.2.–4.12.2026 Tiedekeskus Sopessa.