Pride on juhla – ja ennen kaikkea ihmisoikeustyötä

Pride-juhlinta täyttää jälleen kesän väreillä, kohtaamisilla ja näkyvällä solidaarisuudella. Samalla se muistuttaa siitä, että työ seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta ei ole suinkaan ohi. Tiedekeskus Soppi kysyi Helsinki Priden toiminnanjohtajalta Annu Kemppaiselta, miksi Pridea tarvitaan nyt, keitä se koskettaa ja mitä viestiä tämän vuoden tapahtuma haluaa välittää.

“Pride on ihmisten tekemä juhla – ja siksi se jännittää joka vuosi”

Pride rakentuu osallistujista. Siksi tapahtumaan liittyy Annu Kemppaisen mukaan joka vuosi myös jännitystä.

– Se on ihmisten tekemä juhla ja mielenosoitus. Joka vuosi kulkuepäivän aamuna miettii, tuleeko sinne ihmisiä – ihmiset itse päättävät sen, Kemppainen sanoo.

Samaan aikaan Pride on kasvanut valtavasti. Tapahtuman juuret ulottuvat yli 50 vuoden taakse Setan järjestämien vapautuspäivien aikaan, jolloin kyse oli selkeästi mielenosoituksesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta.

– Se on ollut pitkään hyvin perinteinen mielenosoitus. Mutta vähitellen mukaan on tullut myös juhlaa, näkyvyyttä ja karnevalistisia piirteitä.

Pride on siis kasvanut suureksi ja näkyväksi tapahtumaksi, mutta se on myös paljon muutakin kuin juhla.

Miksi Pridea tarvitaan erityisesti juuri nyt?

Vaikka Pride näkyy ulospäin iloisena ja avoimena tapahtumana, sen ytimessä on edelleen vakava viesti. Kemppaisen mukaan tarve tapahtumalle ei ole vähentynyt – päinvastoin.

– En muista aikaa, jolloin olisi tuntunut, ettei Pridea tarvittaisi. Nyt maailmantilanne on kuitenkin muuttunut todella nopeasti huonompaan suuntaan monin paikoin.

Kemppainen viittaa erityisesti siihen, miten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on viime vuosina kyseenalaistettu ja heikennetty eri puolilla maailmaa.

– On syntynyt ilmapiiri, jossa ihmisten oikeus olla oma itsensä ja elää turvallisesti tuntuu kapenevan. Samalla kovenee myös tapa, jolla ihmisistä puhutaan ja heitä kohdataan.

Ilmiö ei rajoitu kansainväliseen tilanteeseen.

– Myös Suomessa näkyy, että keskustelun sävy on muuttunut ja polarisaatio voimistunut. Siksi Pridea tarvitaan muistuttamaan perusoikeuksista ja ihmisarvosta.

Sama kehitys näkyy myös Euroopassa. Yhteiskunnallinen polarisaatio on voimistunut, ja se näkyy ihmisten arjessa. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen, kuten myös naisten asemaa pyritään heikentämään.

– Tuntuu, että ollaan palaamassa aikaan, jossa ihmiset kyseenalaistavat toisten oikeuden olla olemassa sellaisina kuin he ovat – esimerkiksi kommentoimalla, missä vessassa kukin saa olla. Välillä tuntui, että tilanne meni parempaan suuntaan ja opittiin kunnioittamaan ihmisten moninaisuutta. Mutta nyt kehitys näyttää osittain kääntyvän takaisin.  Kemppainen toteaa.

– Myös Antigender-liikkeen retoriikka on tullut Suomeen entistä vahvemmin. Näimme sen viimeistään translakia käsiteltäessä. Osa poliittisista toimijoista on selvästi alkanut omaksua tätä ajattelua, ja se vaikuttaa sekä keskusteluun että päätöksentekoon.

Järjestökentän heikentäminen uhkaa ihmisoikeustyötä

Kemppaista huolestuttaa myös järjestökentän asema ja resurssit, joiden varassa suuri osa ihmisoikeustyöstä tehdään.

Myös Pride-yhteisössä tehdään paljon muutakin kuin Pride-viikkoa: on sosiaalityötä, nuorisotyötä ja sateenkaarierityistä yhteisötyötä. Tämä työ on ollut pitkälti julkisen rahoituksen varassa.

Järjestöjen kyseenalaistaminen on kuitenkin yleistynyt.  Esimerkiksi väitteillä, että järjestöt käyttäisivät rahaa väärin, on perusteltu järjestöihin kohdistettuja mittavia leikkauksia.

– Esimerkiksi puheet ”täikammasta” luovat mielikuvaa järjestöistä korruption kehtona, vaikka suomalainen yhteiskunta nojaa laajasti kolmannen sektorin toimijoihin!

Tämän vuoden teemana sateenkaarinuoret ja oikeus kasvaa

Vuoden 2026 Pride nostaa keskiöön sateenkaarinuoret. Valinta pohjautuu sekä järjestöjen kokemukseen että tutkimustietoon.

– Kouluterveyskyselyn mukaan alle puolet sateenkaarinuorista kokee saavansa aikuisilta tukea silloin, kun he sitä tarvitsevat. Se on pysäyttävä luku, Kemppainen sanoo.

Moni sateenkaarinuori kohtaa edelleen turvattomuutta koulussa, harrastuksissa tai arjessa muuten.

– Meidän viesti on, että jokaisella nuorella on oikeus kasvaa omana itsenään turvallisessa ympäristössä. Ja että aikuisilla on vastuu nähdä ja kohdata. Esimerkiksi koulut eivät vieläkään ole kaikille turvallisia paikkoja. Nuorten tulevaisuususkosta on huolehdittava.

Pride kuuluu kaikille, jotka sitoutuvat asiaan

Yksi Pride-liikkeen vahvuuksista on ollut sen avoimuus. Tapahtumiin voi osallistua jokainen, joka haluaa edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, osallisuutta ja hyvinvointia, Kemppainen sanoo.

Samalla hän korostaa, että tapahtuman ytimessä on sateenkaariyhteisö.

– Me tehdään tätä vahvasti “meiltä meille”, mutta samalla tiedetään, että vähemmistöjen oikeudet eivät edisty ilman liittolaisia. On tärkeää, että mukaan tulevat myös läheiset, ystävät ja kaikki, joita nämä asiat koskettavat.

Juuri laaja osallistuminen on tehnyt Pride-liikkeestä yhden maailman näkyvimmistä ihmisoikeusliikkeistä.

“Täällä me ollaan – eikä meitä voi pysäyttää”

Kaiken keskellä Pride kantaa mukanaan toivoa.

– Pride on muistutus siitä, että ihmiset kokoontuvat yhteen, pitävät toisistaan huolta ja tekevät muutosta yhdessä, Kemppainen kiteyttää.

Vaikka maailma ympärillä muuttuu, viesti pysyy:

– Täällä me ollaan – eikä meitä voi pysäyttää.

Helsinki Pride -viikkoa vietetään 22. –28.6.2026.