2010–2030: Osana globaalia maailmaa
Aktivismin uusia muotoja
Vuonna 2011 järjestettiin Lutkamarssi -mielenosoituksia eri puolilla maailmaa naisten kohtaamaa seksuaalista väkivaltaa ja syyllistämistä vastaan. Lutkamarssit saivat alkunsa Kanadan Torontossa ja levisivät myös muihin maihin, kun raiskauksista puhunut torontolainen poliisi Michael Sanguinetti sanoi, ettei naisten kannattaisi pukeutua ”kuin lutkat”.
Suomessa lutkamarsseja järjestettiin 6.8.2011 Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Niihin osallistui yli 8 000 ihmistä. Lutkamarsseilla vastustettiin raiskausten uhrien syyllistämistä ja naisten huorittelua. Viesti oli, että raiskauksen uhriin keskittymisen sijaan katse tulisi kääntää valtarakenteisiin: ”Ei ole rikos olla uhri, vaan on rikos raiskata!”
2013 Greenpeacen aktivistit Sini Saarela ja Marco Weber yrittivät nousta kumiveneistä Venäläiseen öljynporauslauttaan. Greenpeacen järjestämä mielenosoitus arktista öljynporausta vastaan johti Saarelan ja 27 muun aktivistin kiinniottoon ja tutkintavankeuteen, epäilyinä ensin merirosvous, sitten huliganismi.
Saarela vietti kaksi kuukautta vankeudessa ensin Murmanskissa ja sitten Pietarissa. Itse Paul McCartney lähetti Putinille kirjeen, jossa hän vetosi mielenosoittajien vapauttamiseksi: “Olisi hienoa, jos tämä väärinymmärrys saataisiin ratkaistua ja mielenilmaukseen osallistuneet pääsisivät kotiin perheidensä luo ennen joulua”
Tutkintavankeudesta vapautumisensa yhteydessä Saarela kertoi toimittajille: ”Arktiksen suojelu on minkä tahansa arvoista”. Syytteitä ei lopulta nostettu.
Kansalaisaloite
Vuonna 2012 käyttöön otettu Kansalaisaloite laajensi edustuksellista demokratiaa tuomalla suoran mahdollisuuden lakialoitteiden tekemiseen. Tekemällä kansalaisaloitteen ja keräämällä allekirjoittajiksi vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista voi tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.
2013 Tahdon2013 -kansalaisaloite sai eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta jo ensimmäisen vuorokauden kuluessa. Eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain 2014 ja se astui voimaan 2017. Avioliittolaista poistettiin kohdat, joissa puhutaan miehestä ja naisesta. Tarkoituksena oli lisätä yhdenvertaisuutta asettamalla samaa sukupuolta olevat parit samalle viivalle vastakkaista sukupuolta olevien parien kanssa.
2021 Oikeus olla -kansalaisaloitekampanja keräsi kahdessa vuorokaudessa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta translain (Laki sukupuolen vahvistamisesta) uudistamiseksi. Eduskunta hyväksyy uuden lain sukupuolen vahvistamisesta vuonna 2023.
Rasismin ja karkotusten vastainen aktivismi
Rasismin ja karkotusten vastainen aktivismi kytkeytyi niin kutsuttuun Euroopan pakolaiskriisiin. Vuonna 2015 turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi ja ylitti 32 000 hakijan rajan Suomessa vuoden loppuun mennessä. Tämä aiheutti kitkaa politiikassa, kun esimerkiksi kansanedustaja Olli Immonen ilmoitti Facebookissa taistelevansa multikulturalismia vastaan. Vastustuksena koottiin 2015 Meillä on unelma -mielenosoitukset rasismia vastaan, avoimen Suomen puolesta. Niihin osallistui yli 15 000 ihmistä Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Porissa.
Samoihin aikoihin syntyi useita antirasistisia kansalaisjärjestöjä, kuten esimerkiksi Fem-R, Ruskeat Tytöt, Mixed Finns, Anti-Racist Forum ry.
Lähi-Idän, Aasian ja Afrikan maista suuntautuneen pakolaisaallon myötä Euroopan valtiot ottivat vuonna 2015 jälkeen käyttöön useita turvapaikanhakuun liittyviä rajoituksia. Sipilän hallituksen johdolla humanitaarinen suojelu poistettiin kansainvälisen suojelun kategoriasta vuonna 2016. Tilapäisen oleskeluvan saamista rajoitettiin niin, ettei kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille enää myönnetty tilapäistä oleskelulupaa. Heistä tuli paperittomia tilanteessa, jossa maasta poistuminen oli estynyt.
Samaan aikaan Migri tiukensi tulkintojaan ja muutti Somalian, Afganistanin ja Iranin maatietoja niin, että osia niistä määriteltiin turvalliseksi palaamiselle. Myös perusteltua pelkoa palaamisen esteenä tulkittiin tiukasti. Käännytyksiä ja karkotuksia alettiin tehdä ennennäkemättömässä mittakaavassa ja paperittomien määrä kasvoi nopeasti.
2017 Oikeus elää -kampanja korosti oikeuden elämään olevan kaikkein perustavanlaatuisin ihmisoikeus
2018 Kukaan ei ole laiton -kampanja pyrki edistämään paperittomien maahanmuuttajien oikeuksia
2018 Aino Pennanen kieltäytyy istumasta lentokoneessa, estääkseen irakilaismiehen pakkopalautuksen: Vihreiden eduskuntaryhmän lainsäädäntösihteeri Aino Pennanen istui 31.7.2018 Finnairin koneessa huomatessaan poliiseja painamassa miehen päätä alas. Pennanen ymmärsi kyseessä olevan pakkopalautus ja ilmoitti lentokoneen henkilökunnalle, ettei voisi osallistua lennolle, jos karkotusta ei keskeytetä. Koneen kapteeni ilmoitti poistavansa Pennasen lennolta, jos tämä ei istuisi. Lopulta poliisi saattoi Pennasen ulos koneesta ja takavarikoi hänen puhelimensa. Hän sai huomautuksen lievästä lentoliikenteen häirinnästä eli ilmailurikkomuksesta.
Samanlaisia tapauksia oli muissakin pohjoismaissa. Heinäkuussa 2018 Eva Märta Granqvist kieltäytyi istumasta lentokoneessa Kööpenhaminan Kastrupissa estääkseen afganistanilaismiehen pakkopalautuksen. Elin Ersson toimi vastaavasti Göteborgissa.
2020 Black Lives Matter -mielenosoitukset rasismia ja poliisiväkivaltaa vastaan. Rasismia ja poliisiväkivaltaa vastustava Black Lives Matter -liike laajeni ja kymmenet miljoonat ihmiset osoittivat mieltään rasismia vastaan Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa. Liike on käynnistynyt Yhdysvalloissa alun perin vuonna 2013 ja toimii ilman keskusjohtoisuutta.
Ympäristöaktivismia ja sotien vastaisia mielenosoituksia
2018 Fridays for Future: koululaisten ilmastolakko käynnistyy Ruotsissa ja leviää maailmanlaajuiseksi liikehdinnäksi
2022 Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. 2023 Israel hyökkäsi Gazaan. Sotien vastaisia mielenosoituksia järjestettiin ympäri maailmaa, myös Suomessa. 2024 Rauhanjärjestöjen valtionavustukset lakkautettiin.
Ympäristöaktivistit keskeyttivät hakkuut Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa Stansvikissa lokakuussa 2023 suojellakseen vesilain suojaamaa noroa. Se kuitenkin tuhoutui osittain hakkuiden jatkuttua sen jälkeen, kun poliisi oli ottanut aktivistit kiinni alueella. 2025 käräjäoikeus käsitteli yhden aktivisteista, Aino Juvosen, saamaa syytettä niskuroinnista. Päätöksen mukaan Juvosella oli oikeus olla noudattamatta poliisien poistumiskäskyä: yhtenä aktivisteista hän viivästytti metsätöiden tekemistä ja siten todennäköisesti esti noron tuhoutumisen kokonaan. Juvosen katsottiin toimineen pakkotilassa ja hänen niskoittelunsa poliisia vastaan oli ollut oikeutettua.